Rasvahappojen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet

Rasvahappojen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet

(1) Väri ja haju
Puhtaat rasvahapot ovat värittömiä, ja joillakin rasvahapoilla on oma ainutlaatuinen hajunsa.
(2) Tiheys
Rasvahappojen suhteellinen tiheys on yleensä alle 1, kääntäen verrannollinen niiden suhteelliseen molekyylimassaan, pienenee lämpötilan noustessa ja pienenee hiiliketjun pituuden kasvaessa. Mitä enemmän tyydyttymättömiä sidoksia, sitä suurempi tiheys.
(3) Sulamispiste
Rasvahappojen sulamispiste nousee epäsäännöllisesti hiiliketjun kasvaessa. Parittomia hiiliatomeja sisältävien rasvahappojen sulamispiste on alhaisempi kuin niiden vieressä olevien parillisten hiiliatomien sulamispiste. Tyydyttymättömien rasvahappojen sulamispiste on yleensä alhaisempi kuin tyydyttyneiden rasvahappojen. Mitä enemmän kaksoissidoksia, sitä matalampi sulamispiste. Mitä lähempänä kaksoissidokset ovat hiiliketjun päitä, sitä korkeampi on sulamispiste. [3]
Kaksoissidoksen lisääminen hiiliketjuun alentaa rasvahapon sulamispistettä. Mitä lähemmäksi kaksoissidoskohta siirtyy hiiliketjun keskikohtaan, sitä enemmän sulamispiste laskee. Cis-kaksoissidosten vaikutus on suurempi kuin trans-kaksoissidosten vaikutus. Sulamispiste laskee kaksoissidosten lisääntyessä, mutta näin ei ole konjugoitujen kaksoissidosten tapauksessa. Sulamispiste kohoaa hydrauksen, trans-reaktion tai konjugoimattomien kaksoissidosten isomeroinnin jälkeen konjugoiduiksi olefiinihapoiksi. Jokaisen parittoman hiiliatomimäärän rasvahapon sulamispiste on alhaisempi kuin lähimmän parillisen hiiliatomimäärän rasvahapon sulamispiste. Esimerkiksi heptadekaanihapon (61,3 astetta) sulamispiste on alhaisempi kuin oktadekaanihapon (69,6 astetta) ja heksadekaanihapon (62,7 astetta). Tämä ilmiö ei esiinny ainoastaan ​​rasvahapoissa, vaan myös muissa pitkähiiliketjuisissa yhdisteissä.
(4) Kiehumispiste
Rasvahappojen kiehumispiste kasvaa hiiliketjun pituuden myötä. Rasvahapoilla, joilla on erilainen kylläisyys, mutta sama hiiliketjun pituus, on samanlaiset kiehumispisteet.
(5) Liukoisuus
Matala-asteiset rasvahapot liukenevat helposti veteen, mutta suhteellisen molekyylimassan kasvaessa liukoisuus veteen heikkenee ja niistä tulee veteen liukenevia tai liukenemattomia, mutta orgaanisiin liuottimiin liukenevia. Yleensä mitä pienempi rasvahappo on, sitä suurempi on tyydyttymättömyys ja sitä suurempi on sen liukoisuus orgaanisiin liuottimiin. Mitä korkeampi lämpötila, sitä suurempi liukoisuus, ja mitä pidempi hiiliketju, sitä pienempi liukoisuus.
Aineen fysikaaliset ominaisuudet ovat osoitus sen kemiallisesta koostumuksesta ja rakenteesta. Korkeamman asteen rasvahapoissa on ei-polaarisia pitkiä hiiliketjuja ja polaarisia -COOH- ja -COOR-ryhmiä. Hiiliketjun pituus ja tyydyttymättömien sidosten määrä vaihtelevat, mikä johtaa eroihin rasvahappojen fysikaalisissa ja kemiallisissa ominaisuuksissa, joista osa on pieniä, osa suuria ja joskus pienillä eroilla on suuri merkitys.
Rasvahapot voidaan ilmaista seuraavilla tavoilla: niiden nimet, hiiliatomien lukumäärä, tyydyttymättömien kaksoissidosten lukumäärä ja sijainti. Kun ilmaistaan ​​niiden nimet, kirjoita ensin hiiliatomien lukumäärä, sitten kaksoissidosten lukumäärä ja lopuksi käytä △ ja numeroa oikeassa yläkulmassa osoittamaan kaksoissidoksen sijaintia ja lisää C (cis, cis) tai T (trans, trans) kaksoissidoksen asemanumeron jälkeen, joka osoittaa kaksoissidoksen konfiguraation. Esimerkiksi linolihapon kemiallinen nimi on cis, cis-9,12-oktadekeenihappo.